Xamk yhteistyö

Tähän väliin tulisi infoa erikoiskuljetuksista! Tämän postauksen on tehnyt xamkin opiskelija, kiitos hänelle! 

Elementin matka tehtaalta tontille

Ajattelin kertoa teille hieman, miten valmiin moduulin matka tehtaalta tontille etenee ja kuinka suuri työ siihen sisältyy. Tätä varten haastattelin Elementit-E:n Logistiikka ja turvallisuuskoordinaattoria Esa Penttistä. Hän on työskennellyt Elementeillä vasta puolisen vuotta, mutta hänellä on takanaan todella mittava kokemus raskaasta liikenteestä ja etenkin erikoiskuljetuksista. Olikin mielenkiintoista päästä kuulemaan, mitä kaikkea erikoiskuljetuksissa pitää ottaa huomioon jo ennakkoon.

Mitä sitten tarkoitetaan, kun puhutaan erikoiskuljetuksesta? 

”Kuljetus, joka ylittää normaaliliikenteelle sallitut mitta- tai massarajat, on erikoiskuljetus. Kaikki erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan tarvitse erikoiskuljetuslupaa, sillä EU- ja ETA-maissa rekisteröidyillä kalustoilla suoritettaville kuljetuksille on olemassa ns. vapaat mittarajat. Niiden rajoissa suoritettavat normaalimassaiset erikoiskuljetukset eivät tarvitse erikoiskuljetuslupaa. Tyypillisiä erikoiskuljetuksia ovat jakamattomien esineiden, kuten koneiden, elementtien, rakennusten, nostureiden ja isojen tuotteiden, kuljetukset. Erikoiskuljetukset tulevat kyseeseen silloin, kun jakamatonta esinettä ei voida kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa useampiin kuljetuksiin.” Näin kertoo ELY-keskus nettisivuillaan. 
Kuljetusajoneuvojen lisäksi erikoiskuljetuksissa käytetään varoitusautoja, viralliselta nimeltään EKL-autoja. Niitä täytyy olla kuljetuksen koosta riippuen 1-4 kappaletta. Itse kuljetusajoneuvoja voi saattueessa olla enimmillään neljä peräkkäin.

Kuva: Esa Penttinen

Kuljetuksen huomioiminen alkaa jo rakennuksen tarjouslaskennan vaiheessa. Tällöin lasketaan jo alustavaa arviota kuljetuksen hinnaksi. Lisäksi voidaan tehdä reittitutkimus ennakkoon, jos on epävarmaa, onko kuljetuksella mahdollista ylipäänsä päästä perille. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi on paikkoja, jonne ei yksinkertaisesti pääse. Penttisellä on itsellään laajat muistiinpanot, joista selviää monen tien käyttökelpoisuus erikoiskuljetukselle. Kirjauksista löytyy mm. liikennemerkkien etäisyydet, tien yläpuolella olevien merkkien korkeus ja risteyksien ahtaus ja ajo-ohjeita, jos esimerkiksi risteyksen joutuu ajamaan läpi väärältä puolelta. Jos muistiinpanoistakaan ei löydy tietoa, voidaan suorittaa reitin ennakkotarkastus, jossa reitti ajetaan etukäteen läpi ja huomioidaan sen kelpoisuus erikoiskuljetukselle.

Kuljetuksen suunnittelussa otetaan huomioon siis tien leveydet ja liikennemerkit, joista saattaa olla haittaa ja mahdolliset korkeudelliset esteet, kuten opasteet ja sähkö- ja puhelinlangat. Myös reitille sattuvat sillat on otettava huomioon kantavuuden ja leveyden puolesta. Lisäksi huomioon on otettava kuljettajien lepoajat, mahdolliset tietyöt, ruokailupaikat ja tankkauspaikat. Vaikeuksia voi tulla, jos kuljetuskalusto ei välttämättä mahdu suunnitellulle taukopaikalle siellä jo olevien rekkojen vuoksi. Sen vuoksi on hyvä olla olemassa b ja c-suunnitelmat varsinaisen suunnitelman lisäksi.

Valmiit moduulit pyritään tekemään tehtaalla niin, että leveys on maksimissaan seitsemän metriä ja korkeus lavalla on maksimissaan seitsemän metriä. Suurempiakin voisi teillä kuljettajaa, mutta mittojen kasvaessa joutuisi tekemään extratyötä liikennemerkkien poistossa ym. järjestelyissä, joten kustannukset kasvaisivat paljon, jos verrataan seitsemän metrin mittaan. Painoltaan moduulit painavat noin 200-400 kiloa neliötä kohden ja painavimmat moduulit ovat olleet 26 tonnin luokkaa. Tämä ei Penttisen mukaan ole erikoiskuljetuksissa paino eikä mikään. Hänellä on kokemusta jopa 300 tonnin kuljetuksista aikaisemmassa työssään.

Kuljetus huomioidaan jo tehtaalla ja moduuleihin voidaan tehdä erilaisia kuljetustukia ja suojia sen varalta, ettei moduuliin tule kuljetusvaurioita. Lisäksi moduulit huputetaan pressuin, joten moduulit matkaavat kuivina tehtaalta tontille, eikä kuivaketju katkea missään vaiheessa.

Kuva: Esa Penttinen

Paljonko kuljetus sitten maksaa? Sitä ei Penttinen suostunut kertomaan liikesalaisuuteen vedoten, mutta jotain hän sentään paljasti. ”Esimerkiksi Iidan talon kuljetuksen hinta tehtaalta asuntomessualuelle liikkuu tuhansissa euroissa, mutta ei kymmenissä tuhansissa”. Kallista lystiä siis. Puhutaan kuitenkin linnuntietä noin 10 kilometrin matkasta. Koska kyseessä on leveä erikoiskuljetus, joudutaan kiertämään jonkun verran ja matka kasvaa noin 20:n kilometriin kertoo Penttinen. Matka taitetaan todennäköisesti kahdella autolla edes takaisin ajettuna. Lisäksi matkaan tarvitaan myös yhteensä neljä varoitusautoa, kolme eteen ja yksi taakse. Matka tehtaalta asuntomessualueelle kestää noin 1,5 – 2 tuntia. Tontilla moduulit nostetaan nosturilla paikalleen ja yhdistetään toisiinsa (jos siis tila koostuu useammasta moduulista). Ihan ei samana iltana pääse tupaantuliaisia viettämään, mutta kun tehtaalla moduulit on tehty mahdollisimman valmiiksi, ei tontilla tarvita enää suurta työmäärää, ennen kuin taloon pääsee muuttamaan.


Mitäpä sitten teet kun kohtaat varoitusauton? Ole tarkkana ja hidasta vauhtia. Jos etuauto ajaa vastaantulijoidenkin kaistan puolella tulee vastaan todella leveä kuljetus. Noudata pysähtymiskehotusta jos sellaisen etuautolta saat. 


Tällä viikolla saatatte päästä jo ihastelemaan vähän meidän sisustustakin! Sieltä ne Dekon kuvaukset lähestyy! Kääksis.  

-Iida